Kun pettymys iskee: Löydä terveempiä tapoja jatkaa eteenpäin kuin pelaaminen

Kun pettymys iskee: Löydä terveempiä tapoja jatkaa eteenpäin kuin pelaaminen

Pettymys on väistämätön osa elämää. Se iskee, kun jokin ei mene niin kuin toivoimme – työpaikka jää saamatta, ihmissuhde päättyy tai suunnitelma kariutuu. Moni meistä haluaa silloin paeta epämiellyttävää tunnetta johonkin helpottavaan. Jotkut hakevat lohtua ruoasta, toiset sosiaalisesta mediasta – ja osa turvautuu pelaamiseen. Vaikka pelaaminen voi hetkellisesti tuoda jännitystä ja unohtumisen tunteen, se ei ratkaise ongelmaa, vaan saattaa pahentaa sitä.
Tässä artikkelissa saat vinkkejä siihen, miten voit käsitellä pettymystä terveemmin – ja löytää keinoja, jotka auttavat sinua oikeasti eteenpäin.
Kun pelaamisesta tulee pakoa
Pelaaminen voi tuntua tauolta todellisuudesta. Se tarjoaa hetken hallinnan tunnetta, jännitystä ja toivoa voitosta – kaikkea sitä, mitä pettymyksen hetkellä kaipaa. Juuri siksi pelaamisesta voi tulla vaarallinen tapa paeta tunteita.
Jos pelaat unohtaaksesi huolesi, peli ei enää ole viatonta viihdettä, vaan keino vältellä vaikeita tunteita. Mitä enemmän pakenet, sitä vaikeampi on kohdata se, mikä oikeasti sattuu.
Ensimmäinen askel onkin pysähtyä miettimään, miksi pelaat. Onko se hauskaa ajanvietettä – vai tapa paeta jotakin muuta?
Anna tunteelle tilaa
Pettymys sattuu, mutta se kertoo myös siitä, että jokin oli sinulle tärkeää. Sen sijaan, että työntäisit tunteen pois, kokeile antaa sille tilaa.
Nimeä, mitä tunnet – ehkä vihaa, surua, turhautumista tai häpeää. Puhu asiasta ystävälle, kirjoita ajatuksesi ylös tai lähde kävelylle ja pohdi rauhassa. Kun annat itsellesi luvan tuntea, tunne menettää usein otettaan.
Tunteen hyväksyminen on tärkeä osa toipumista. Se auttaa sinua ymmärtämään, mitä oikeasti tarvitset – sen sijaan, että etsisit nopeaa helpotusta.
Löydä terveempiä tapoja palauttaa hallinnan tunne
Yksi syy siihen, miksi pelaaminen houkuttaa, on hallinnan tunne: voit painaa nappia ja toivoa parasta. Mutta on monia muita, kestävämpiä tapoja saada sama tunne takaisin.
- Liiku – liikunta vapauttaa endorfiineja ja auttaa kehoa käsittelemään stressiä. Kävely, juoksu tai pyöräily voivat tehdä ihmeitä.
- Tee jotain konkreettista – siivoa, kokkaa tai tee pieni kotiprojekti. Kun näet työn tuloksen, tunnet edistyväsi.
- Aseta pieniä tavoitteita – sen sijaan, että jäisit murehtimaan epäonnistumista, mieti, mitä voit tehdä seuraavaksi. Hae uutta työtä, ota yhteyttä ystävään tai opettele uusi taito.
Nämä teot antavat pysyvämmän hallinnan ja onnistumisen tunteen kuin yksikään peli.
Puhu ja hae tukea
Pettymys voi tuntua yksinäiseltä, mutta et ole yksin. Moni kamppailee samojen tunteiden kanssa. Asioista puhuminen voi helpottaa huomattavasti.
Kerro tunteistasi ystävälle, perheenjäsenelle tai työkaverille. Jos huomaat, että pelaaminen vie liikaa aikaa tai rahaa, apua on saatavilla. Suomessa esimerkiksi Peluuri tarjoaa maksutonta ja anonyymiä neuvontaa pelaamiseen liittyvissä asioissa. Myös Mieli ry:n kriisipuhelin ja paikalliset mielenterveyspalvelut voivat auttaa.
Apuun tarttuminen ei ole heikkoutta, vaan rohkeutta. Se kertoo, että haluat pitää huolta itsestäsi.
Luo uusia rutiineja
Jos pelaaminen on ollut keino käsitellä pettymystä, on tärkeää rakentaa uusia tapoja. Kyse ei ole vain pelaamisen lopettamisesta, vaan sen korvaamisesta jollain merkityksellisellä.
Mieti, mikä on aiemmin tuonut sinulle iloa tai energiaa. Ehkä se on musiikki, luonto, liikunta, käsityöt tai yhdessäolo muiden kanssa. Suunnittele pieniä hetkiä, jotka tuovat rytmiä ja hyvää mieltä arkeen.
Mitä enemmän täytät elämääsi myönteisillä kokemuksilla, sitä vähemmän tilaa jää tarpeelle paeta.
Kun katsot taaksepäin
Pettymykset voivat tuntua epäreiluilta, mutta ne voivat myös olla käännekohtia. Usein juuri vaikeina hetkinä opimme eniten itsestämme.
Ehkä huomaat myöhemmin, että pettymys pakotti sinut pysähtymään, miettimään suuntaa uudelleen ja löytämään terveempiä tapoja huolehtia itsestäsi. Se ei ole helppo prosessi – mutta se voi tehdä sinusta vahvemman ja tietoisemman siitä, mitä todella tarvitset.










